Perjantai: Ben the UI man

I started at Digitalents Academy in the end of October in 2018. I didn’t know much about coding beforehand when I started. I did have some experience in Java language which helped me to get started faster. First days went by by learning some web coding languages such as HTML and CSS. I made pretty fast progress. Soon I was diving into some actual programming languages like JavaScript.

I continued with my coding practices and I did enjoy it… until I didn’t. For me, after couple of months, it got boring. The problem solving which was the main hook in programming became either too challenging or not the kind of problem solving I would imagine myself enjoying as a career. But at the same time I noticed myself enjoying something else in this new and promised land of coding.

I remember hearing the words UI and UX design once in a career exhibition event in November 2018. First time I heard them they sounded like a couple of bizarre tech words I didn’t have to bother myself with. At least at that time. Now, it is the career path I am fully pursuing. Thanks to Digitalents Academy, I surprisingly found myself something that I am naturally enjoying and passionate about.

Foodar App layout design

The last 3 months of my 6 month contract in Digitalents Academy went into learning as much as I could about UI and UX designing. I used internet as my main source of learning material and also some books. Made many projects, which some of them I used to build my portfolio with. The design of interactions and communication between human and machine was the thing that drew me in even deeper. With this, I applied to Digitalents Helsinki in the end of April 2019. I got in as a UI/UX designer and fulfilled my goal. 

Six months after Digitalents Academy I have pushed my knowledge about the world around me right now and what the future expects of us.  The possibilities we have as people and the responsibilities we have as people.

I learned the strategies of working efficiently and I learned the importance of rest. I sucked at the latter. 

Because I was dedicating so much for what I was pursuing, I often found myself getting lost which took a toll of my everyday wellbeing. I had ups and downs but I got past them. So these past six months also taught me a lot of how to be a normal human instead of a coffee fueled robot. Thanks!

In and out — Ben the UI man 26.4.2019

Perjantai: Ennakkoluulot

Moikka! Tän perjantain postauksesta vastaan viimeisen päiväni kunniaksi mä, Venla, blogitiimin toinen perustajajäsen. Ajattelin kertoa omasta kokemuksestani työpajalla, tänne päätymisestä ja ennakkoluuloista. Oon 20-vuotias kevään 2018 ylioppilas Helsingistä. Kiinnostuin IT-maailmasta ekan kerran ala-asteikäisenä, kun sain eteeni ensimmäisen Linuxdistroni ja siihen kuuluneen TuxPaintin. Piirtämistä aiemmin lyijykynien varassa harrastaneena digitaalinen taide tuntui mielettömän siistiltä, ja ihastuin ideaan heti. Ekasta kotikoneesta avautui taidetyökalun ohella portti tiedonhakuun, opiskeluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen internetin välityksellä, eikä sen jälkeen paluuta ole ollut. Vaikka peruskoulu menikin koneiden kanssa tavalla tai toisella räpeltäessä, kesti lukion loppupuolelle asti tiedostaa se potentiaalisena uravaihtoehtona.

GIF: Giphy

Niinpä päätin hakea Helsingin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä, jotta voisin samalla perehtyä muihin kiinnostaviin aloihin valinnais-/sivuaineopintojen kautta. Yliopisto tuntui lukion jälkeen loogiselta jatkopaikalta, koska olen aina pitänyt opiskelusta. Opiskelupaikka jäi kuitenkin sillä kertaa saamatta, ja jouduin improvisoimaan varasuunnitelman. Loppusyksynä aloin skeptisenä selailemaan nuorten työpajoja, ja törmäsin Digitalents Academyyn. Ajattelin, että työpajalla ”lusmuilu” saattaisi olla opintojeni kannalta järkevämpää hommaa kuin kaupan kassana istuskelu ja kokeilin hakea mukaan. Hakuprosessista selvittyäni pääsin aloittamaan joulukuussa 2018. Ohjelmointiin en ollut juuri tutustunut keskenjäänyttä MOOC-ohjelmointikurssia ja satunnaisia Python-kokeiluita lukuunottamatta. Kaikesta koneella näpertämisestä huolimatta olin melko pihalla koodauksen suhteen, ja tiesin vain, että se voisi olla itselleni osuva uravalinta.

Pajalla olen ollut nyt melkein neljä kuukautta, ja Digitalents Academy on ollut mieletön kokemus. Muutamassa kuukaudessa paikka tuntuu toiselta kodilta, jossa saa opiskella, työskennellä ja tutustua alaan rauhassa työmarkkinatuen turvissa. Mielenkiinnonkohteeni ovat selkeytyneet huomattavasti, ja osaavien ohjaajien avulla aikaisempi arvaus omasta tulevaisuudesta on muuttunut todelliseksi tavoitteeksi jota kohti edetä. Myös ihanat tyypit, rutiinin rakentuminen, rajaton kahvi ja hyvät lounaat ovat olleet iloksi. Vierailut tapahtumiin, yrityksiin ja oppilaitoksiin ovat lisänneet mahdollisia vaihtoehtoja tulevaisuudelle.

Kuva: Pexels

Käytännössä pajatoiminta on hyvin itsenäistä ja vapaamuotoista, mutta apua ja tukea on aina saatavilla. Hakattuani päätäni näppäimistöön nettisivukoodauksen yksitoikkoisuuden kanssa päädyin muuntamaan polkuani sopivammaksi kouluttajamme kanssa. Niinpä tällä hetkellä perehdyn niin klassisten native-Androidsovelluksien (Java) kuin PWA-sovelluksien tekemiseen (Angular, TypeScript). Sen lisäksi sain vapauden suorittaa yliopiston MOOC-ohjelmointikurssia, jotta tänä syksynä pääsisin vihdoin opiskelemaan. Olen opiskellut kokeilun aikana myös satunnaisia kursseja Udemyssä (datastruktuurit, algoritmit), valokuvausta ja sisällöntuotantoa, agile framework Scrumia, Git+Githubin käyttöä, ulkoasujen suunnittelua, blogin pystytystä ja tietysti frontendkoodauksen perusteita. Projektien lomassa yleiskäsitykseni IT-maailmasta on laajentunut huomattavasti niin teoreettisella kuin käytännönkin tasolla.

Onnekkaiden sattumien ja rekrytointitehtävien sinnikkään hakkaamisen kautta sain jopa työpaikan Slushilta, jonne siirryn ensi viikolla. Aloittaessani en olisi voinut kuvitellakaan, että pajajakson seuraus voisi olla näinkin positiivinen. Ennakkokäsitykseni työpajatoiminnasta on osoittautunut kaikin puolin vääräksi, enkä keksi välivuoden viettämiseen parempaa paikkaa – etenkin jos IT-ala on itselle vielä melko tuntematon suo. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Digitalents Academyssä ”lusmuilu” oli huomattavasti parempi valinta kuin kaupan kassa. Haikeana Academystä eteenpäin siirtyessäni tulen muistelemaan kokemusta lämmöllä, ja suosittelemaan toimintaa muillekin.

Venla

Perjantai: Games Factory Demo Day

Perjantai päättyi hieman erilaisissa merkeissä, pääsimme osallistumaan Games Factoryn Demo-päivään. Esittelimme siellä myös omaa toimintaamme.

Saapuessamme kahden aikoihin Games Factoryn Event Roomiin koimme yllätyksen, kun tuolit eivät olleetkaan samanlaisissa rivistöissä kuin yleensä. Pian meille selvisikin että kyseessä on varsin rento kokoontuminen, kun yleensä tapahtumat ovat virallisempia. Pöydille ladottiin virvokkeita, kuten nachoja ja kivennäisvettä, joita sai vapaasti ottaa. Screenillä pyöritettiin erilaisia demoja peleistä ja löytyipä yhdestä nurkasta VR-teknologiaakin.

Tapahtuma on kuukausittain järjestettävä talon sisäinen tapahtuma, jossa yritykset voivat esitellä omia demojaan ja pitää puheenvuoroja sekä tietysti verkostoitua. Tapahtumassa kuitenkin painotettiin, ettei sillä ole mitään agendaa – on vain mukava viettää aikaa yhdessä ja tutustua muihin talon sisällä. Siksihän mekin olimme sinne tulleet.

Ongelmana meillä on ollut se, ettei meitä tunnisteta Games Factorylla. Siksi halusimme esitellä lyhyesti toimintaamme ja tekemisiämme sekä nähdä mitä muut talossa tekevät. Digitalentsilta meidän kanssamme esittelemässä toimintaa oli Jukka Kalkasmaa. Hän kertoi ensin Digitalentsin toiminnasta ja me jatkoimme siitä esittelemällä Academyn ja näyttämällä lopuksi muutamia projekteja, joita olemme tehneet.

Meidän iloksemme tapahtumassa oli mukana pieni koira, joka oli iloinen jokaisesta paikalla olevasta ihmisestä.

Terveisin Blogitiimi

Perjantai: Vinkkejä hyvään uneen

Kuva: Kate Stone Matheson, Unsplash

Unettomuus on yleistä. Sitä tapahtuu meille kaikille ja ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuudesta. Henkilön katsotaan kärsivän unettomuudesta, jos hän kärsii unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Olen itse kärsinyt unettomuudesta/ilta-aktiivisuudesta ihan pienestä lapsesta asti ja tässä on muutama vinkki mitkä ovat auttaneet minua:

1. Tärkeintä on mennä aikaisemmin nukkumaan/lepäämään. Niin yksinkertaista se on. On parasta lopettaa ruutujen (tietokoneen ja puhelimen) katselu noin 2-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tämän takia kannattaa keksiä itselleen iltatekemistä johon ei liity esimerkiksi pelaaminen tai puhelimella oleminen.

2. Toinen asia jonka olen huomannut vaikuttavan uneen on kuulokkeiden käyttö. Kannattaa välttää nopean ja kovan musiikin kuunteleminen kuulokkeilla ennen nukkumaan menoa.

3. Illalla voit mennä pienellä kävelylle jos tuntuu siltä. Etenkin nyt kevään alussa ja kesällä pieni kävely voi olla virkistävää ja helppoa. Mikä tahansa kevyt liikunta päivän aikana tekee sinusta väsyneemmän illalla.

4. Yritä välttää raskasta syömistä juuri ennen nukkumaanmenoa. Ei ole myöskään mukavaa mennä nukkumaan vatsa kurnien. Myös limujen, kahvin tai energiajuomien juonti myöhään illalla vaikuttaa uneen ja unen laatuun.

5. Yleinen rentoutuminen. Meillä kaikilla on se joku juttu mikä saa meidät rentoutumaan ja saa meidän mielen pois arjesta ja maailman kurjuudesta.

Itsellä tämä on elokuvien katselu. Elokuvat immersoi minut toiseen maailmaan ja rentouttaa. Eli yritä immersoida itsesi johonkin rentouttavaan joka vie mielesi pois seuraavasta päivästä tai tulevasta yöstä. Jokaisella on oma tapa immersoitua tai rentoutua.

Tee se mikä itselle tuntuu hyvältä tai kokeile jotain uutta jos et vielä ole varma mikä on itselle paras. Mukavia unihetkiä!

Kuva: Giphy

Aina muista, että jos sinulla on usein vaikeuksia nukahtaa inhottavien ajatusten tai ahdistuksen takia kannattaa puhua siitä jollekin johon luotat (esim. perhe, äiti tai isä, kaveri).

Keskusteluapua löydät myös Nuortennetistä. Akuutissa tilanteessa voit soittaa suoraan myös valtakunnalliseen kriisipuhelimeen.

Jos koet että pelaaminen haittaa untasi, Digipelirajat’on auttaa sinua.

Lisää vinkkejä unettomuuden omahoitoon löydät Mielenterveystalon sivuilta.

Elsa

Perjantai: Mistakes

Kuva: Roman Kraft, Unsplash

Education through my eyes, throughout living in multiple countries and going through a handful of schools.

  • AMA International School (Middle – High School – Bahrain).
    Taught me to rely on my own self-knowledge and that making mistakes was unacceptable. It was also the beginning of my interest in programming from Robotics.
  • Eira High School (Middle – High School – Finland).
    Taught me that nothing is easy, especially when there’s a language barrier.
  • Helsinki Adult High School (High School – Finland).
    Showed me that curiosity is a great thing and that I could aim for greater things. The reminder of programming.

In the years I spent in these schools, I learned that each of them had brought something new to the table. Whether it was good or bad, it built me to be the person that I am today and that I am grateful for. The only thing I ever regretted, was not being able to keep contact with the friends I made after my second school and it became a habit I couldn’t grow out of.

By the age of 18, my main focus was learning how to study for school, because the time I spent in AMA didn’t give me the chance to learn to do it, so I was stuck for the longest time trying to find ways to study on my own and making mistakes was still a big deal for me so I never accepted the fact that I needed help when I couldn’t figure things out on my own. The thought of going towards a programming career from Robotics and Web development came from them.

In the school I’m currently in, I study in the evenings and have my whole day free. They were the ones that gave me the idea of trying to get back in programming, the enthusiasm took over when I remembered that I was in Finland, the place of endless possibilities.

So I looked into programming in Finland, I found a work space called ICT-Beginners (currently Digitalents Academy) around the time I turned 19. The interview was nerve wracking at that time, but I passed through it with my enthusiasm and it felt amazing when I got the chance to explore the part of me which was always filled with this enthusiastic energy when it came to programming and just working with computers in any way.

My time in Digitalents Academy

I began with no knowledge whatsoever, now I can build websites and design them in any way I like. Not so bad for someone who had no clue what HTML and CSS even meant before joining. I’d like to think, anyone can learn what I’ve learned so far, if they truly wanted to.

This place isn’t only meant for programming, it’s meant to bring people closer together and create a certain atmosphere that makes everyone feel at home or part of something new. I feel safe here, no one will treat you any different from a friend. I constantly think, is this really okay? Am I allowed to take a break and focus on being socially active with my co-workers?

Not only that, I was given the chance I had been waiting for since I began Middle School…the encouragement to make mistakes, that also freaked me out in the beginning, because most of the time I thought that making mistakes was just wrong. I’ve come to realise that isn’t entirely true, because making mistakes is a part of life, but there is a healthier way to approach the times that I’ve made mistakes, to accept the mistake and learn from it.

Instead of being upset with myself and saying I won’t make a mistake ever again, because that’s unhealthy and we aren’t meant to go through that sort of stress especially at a young and developing age. It was implemented in me when I was studying in middle school and I had to find my way out of this fixed mindset, it took me a long while but eventually it happened. When I was given the encouragement here, I finally let go and I am learning to approach the growth mindset. The moment you change from a fixed mindset to a growth mindset, you’ve realised that software updates happen in your brain too.

What I mean by growth mindset

Changing from a fixed mindset to a growth mindset explained

I’d like to thank the people who’ve given me the passion that I have for programming now and the people that took my word as a young adult and not a child. My parents as well because where would I be without them.

Iida D.